40-vuotias Ruisrock kylpi auringossa heinäkuun toisena viikonloppuna.
Perjantaina 9.7. Pyhät Tepot viihdytti festarikansaa Converselavalla energisellä ja sopivan sekopäisellä show’llaan. Valtakunnallisessa mediassa kiitettäviä arvioita kerännyt retkue yhdistelee musiikissaan mainiolla tavalla elementtejä muun muassa Tehosekoittimen ja Damn Seagullsien punkahtavasta rockista sekä Eppu Normaalin alkuaikojen punkpopista.
Ruisrock-perjantai huipentui hyvässä vedossa olleen Ozzy Osbournen tuoreen Scream -levyn maistiaisilla höystettyyn klassikkokimaraan. Muun muassa Iron Man ja Paranoid tarjosivat herkkua nostalgiaa kaivanneille.
Pimeyden prinssin kanssa samaan aikaan esiintyi paviljonkilavalla mielenkiintoinen uusi tuttavuus, tanskalainen Ginger Ninja. Bone Will Break Metal -hitillä radioaalloilla viihtynyt yhtye toi välillä mieleen Mew’n – sillä erolla että Ginger Ninjan pop on maanmiehiinsä verrattuna suoraviivaisempaa ja tanssittavampaa. Peter Gabriel -laina Shock The Monkey toimi bändin oman materiaalin joukossa saumattomasti.
Lauantaina 10.7. Scandinavian Music Group laulatti yleisöään kokeneen festarijyrän tavoin. Yhteisöllisyyden tunne oli suuri kymmentuhatpäisen yleisön huutaessa suurella tunteella Vieläkö soitat banjoa? -hitin ensimmäisen säkeistön viimeiset “minä vihaan häntä”-sanat. 100 km Ouluun, Näin minä vihellän matkallani ja Hölmö rakkaus kohosivat uljaiksi yhteislauluiksi Ruissalon auringonpaahteessa.
PMMP veti lähes kaikki Ruisrock-lauantaille lipun ostaneet 30 000 henkeä rantalavalle. Viiden levyn ja lukemattomien keikkojen jäljiltä Paulan ja Miran johtaman yhtyeen rutiini ja tarttuvien popkappaleiden määrä tekee vaikutuksen. PMMP ei päästä yleisöään helpolla, vaan kappaleiden sovituksista löytyy usein uusia ja piristäviä koukkuja.
Lauantain virallinen kotimainen pääesiintyjä oli kolmen kesäkeikan pituisen comebackin tehnyt Don Huonot. Kuten yhtyeen huikeimmat keikat jo 1990-luvulla, Ruisrockin esiintyminenkin alkoi jännittyneesti ja hieman haparoiden. Keikka nousi kuitenkin viimeistään puolivälin jälkeen kuullun Vedä käteen -runttauksen aikana vastustamattomaan lentoon. Kylmät väreet kulkivat selkäpiitä pitkin. Tuntui, että seitsemän vuotta poissa kuvioista olleet “donkkarit” eivät olisi koskaan poissa olleetkaan.
Kaiken kaikkiaan Ruisrock 2010 tarjosi hienoja uusia tuttavuuksia, rock-ikoneita, takuuvarmoja kansansuosikkeja sekä tähän asti vuoden parhaan comeback-keikan. 40-vuotias festivaali juhli arvoisellaan tavalla.
Lisää Ruisrock-kuvia täällä >>
Teksti: Visa Högmander
Kuvat: Sami Siilin
